Ennen diplomityön aloittamista ajattelin naiivisti, että diplomityön tekeminen menee näin: ensin tankataan kuukausi pari ongelma-alueen kirjallisuutta ja artikkeleita, sitten tehdään "oma työ", sitten raportoidaan tulokset ja vedetään johtopäätökset se on siinä. Dippaa dai, työ kansiin ja koulusta ulos.

tipu.jpg

Olinpa yhtä sumussa kuin kuvan pulu (heheh, sainpas "spiikattua" kuvan sisään). Eipä minkään lopputyön tekeminen varmaan mene samalla tavalla lineaarisesti, kuin miten se lopullisessa työssä sitten esitetään. Johdanto-teoria-empiria-tulokset-johtopäätökset. Juunou. Työn alussahan on vasta melko laajahko tutkimusongelma tai motivaatio, miksi työtä ylipäänsä ruvetaan tekemään. Hassuahan se olisi, jos tuo ongelma ei tarkentuisi tai muuttuisi.

Näitä ajatuksia tuli mieleeni, kun pidin tänään vähän työpäivää lukien artikkeleita auringonpaisteessa (Yllätyksekseni oikeasti jopa sain luettua jotain, enkä vaan köllötellyt.) Jotenkin nimittäin tuntui, että artikkeleiden etsiminen sujui ihan eri tavalla ja eri näkökulmista kuin aiemmin. Siinä auringonpaisteessa sain sitten jopa jotain luovia ajatuksia. (Auringonpistos? -- toim.huom.)

Edit: unohdin mitä luovia ajatuksia minulla oli.